Tarpeesta lähti tämäkin. Niinhän ne alkuperäiset vyölaukutkin varmaan. Puistossa olen muutamalla äidillä nähnyt vastaavanlaisia. Perjantaina taas tuskailin puhelimen, avainten ja kolikkokukkaron kanssa puistossa. Isoa laukkua, jossa lautaset yms. muut puistoruokailun vaatimat välineistöt, ei viitsisi kantaa koko ajan mukana ja kädet pitäisi olla vapaana ottamaan koppeja 2-vuotiaasta touhutytöstä, joka uskoo osaavansa tehdä kaiken, minkä isosiskonsakin.
Kerrankin voin sanoa tehneeni jotain täysin omasta päästä. Ilman kaavoja, ilman googletusta. mikä on aikamoinen saavutu ihmiselle, joka kaivaa asiaan kuin asiaan neuvot ja niksit.
Ompelin ensin pussukkaosan ja sitten vyöosan. Vyöosasta tein toiseen päähän kapenevan, jotta mahtuu menemään napinläpi-reiästä. Kiinnitys tarranauhoilla ja se on siinä. Katotaan kauanko kestää käytössä.
Pääsette samalla kurkistamaan tyylikkääseen juhannusluukkiini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti