hempeää talveen

Esikoiselle takki alkusyksyyn ja talven automatkoille. Oma makuni ei ole ollenkaan näin hempeä, mutta olen jo luovuttanut vahvatahtoisen nuoren tyylilyylin valinnoille. Turhaa tehdä vaatteita, jotka ei tule käyttöön.

Hihoissa pitää ehdottamasti olla kuminauhat tai resorit. Väri pitää olla mieleinen. Kolmanneksi kauluksen pitää olla lämmin. Tämä ei toteutunut. 

Kaavassa ei ollut vuoritusta, joten säätämiseksihän se meni. Vasta ommeltuani tajusin, kuinka homma olisi pitänyt tehdä, vetoketju olisi kuulunut laittaa hupunreunukseen asti. Tuulilistan osasin kuitenkin laittaa lämmittämään. Kaulukseen pitäisi vielä keksiä jokin mukava kiinnityssysteemi. Siihen asti mennään avoimella kauluksella ja kaulahuivilla.

Neuloin takin kaveriksi siksak kaulaliinan varastosta löytyneestä babymerinosta, joka on muinoin ostettu vauvan tossuihin, mutta lankaa ei vastasyntyneen tossuihin, kuten tiedätte, paljon mene.

Vuorikangas oli pienoinen pettymys, kun olin mieltänyt pohjavärin valkoiseksi, mutta se olikin sinisen harmaa. Kankaiden yhteensopivuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta takki oli saatava valmiiksi ja muita tikkivuoria ei ollut kotona, joten tällä mentiin.

Valmis takki on mielestäni kiva. Takkien ompeleminen on minusta kaikista kiitollisinta. Nyt työnalla on pitkästä pitkästä aikaa takki itsellekin.

Kankaat: vakosametti tiritom, vuorikangas kankastukku

kaava: hippy style toppatakki, ottobre 6/2009, koko 110 cm
kaulahuivi: perussiksak, silmukoita 20, lankana jokin baby merino

silmäongelmia ja kaameita otoksia

Ensimmäiseksi anteeksipyyntö, että kuvat ovat pimeitä ja vaatteet epämääräisesti lattialla rutussa. Yritän ottaa sovituskuvat myöhemmin.

Ompelin neidoille uudet yökkärit. Isommalle mekkomallia ja pienemmälle pyjymaa. Materiaalina käytin omia vanhoja flanellisia yöpaitoja, jotka lojuivat laatikon pohjalla. Kankaat eivät näytä hyviltä, mutta ovat kuluneet ihanan pehmeiksi.

Punaruudullisen yöpaidan olen ostanut 15 vuotta sitten New Yorkista. Edessä oli napit alas asti, eivätkä ne milloinkaan pysyneet kiinni. Olisihan sitä voinut napinläpiä pienentääkin :-)

Vaaleanpunaisen lehmäpyjaman olen ostanut Citymarketista jossakin suuren suuressa hormonihäiriössä esikoisen syntymän jälkeen. Ajattelin sen toimivan hyvin lämpöisenä imetysajan vaatteena ja jonkun verran käytinkin. Painokuvio on huonolaatuinen ja paikoin kulunut pahasti.





Silmien tekeminen oli todella tuskaista, tai ei tekeminen, mutta jäljen katseleminen. Tytöille kelpasivat ja yöpuvuissa ei muille väliäkään. Harjoiteltavaa rittää, että saisi ilmeikkäät ja symmetriset silmät. Laiskana vain ompelin kirjontajalalla sinne tänne.

Aplikaatiokuvat: värityskuvia netistä

Kaava: paidoissa Polka dot-raglanpusero ottobre 1/08, housuissa Saimi jostakin Ottobresta.

Paidoista jätin halkiot pois, kun pääntiet mahtuivat muutenkin. Kanttasin resoreilla, jotta vähän vetää kasaan super avaraa pääntietä. Hihoihin lisäsin resorit. Housuihin jouduin laittamaan taakse lisävaraa kolmion muotoisella kaitaleella, kun ei muuten mene helposti vaipan yli. Samoin vyötärölle laitoin käännettävän resorin ja sisälle kuminauhan. Ja eihän mulla tietenkään ollut valkoista resoria riittävästi, joten mustaa jouduin ottamaan avuksi.

Fiilis: mukavinta on, että muistot vaatteiden hankinta-ajoista palasivat taas mieleen, kun kankaita leikkelin. Minulla tietyt vaatteet ovat tiettyjen aikakausien symboleita ja näillä vaatekappaleilla taisi olla aivan erityinen rooli. Varmaan siitä syystä halusinkin niistä tehdä tytöille yövaatteet, vaikka vanhempi sanoi, ettei tykkää punaruutuisesta kankaasta. Ponin kanssa kuitenkin suostuu käyttämään.

omaa suunnittelua

Syksyn aluksi on veljen tyttärien syntymä- ja nimipäiväputki. Lahjat ompelin niinä päivinä, kun omat lapset tutustuivat päiväkotiin. Sen jälkeen ei ompeluaikaa ole ollutkaan. Rytmin muutokset vuoksi iltaisin ei tunnu mielekkäältä aloittaa mitään muuta kuin television tuijottelua.  

  

11-vuotiaalle synttärilahjaksi suunnittelin haalarihaaremihousut. Liikkeelle lähdin color splash shortsihaalarin kaavasta. (ottobre 3/11). Jatkoin kaavaa  haaremihousuosiolla ja muokkailin yläosaa.

Kuvassa näyttävät todella hassuilta, mutta hoikan tytön päällä yllättävän mukavilta. Napinlävet tein juhlapaikalla, jotta napit tulivat oikealle paikalle. Eihän ne tarpeeksi pitkät olleet ja yläosa oli hieman lörppö ja resoriosuus liian kireä. Mutta neito tykkäsi kovasti. Laittoi heti päälle ja toivoi samanlaisia edellämainituin muutoksin pinkkinä, keltaisina, vihreinä ja turkooseina :) Yhdet lupasinkin tehdä, kun itseä harmitti niin, etteivät olleet tarpeeksi pitkät.  

Nimipäivälahjaksi lähes peruspaita. Jujuna rypytetyt hihat ja värikäs raitatrikoo.

Kuvassa näyttää vinolta, mutta ne ovat kyllä raidat, jotka menevät vinoon.

Kaava: Pale Blue Sky (ottobre 1/11), koko 152 cm.

Kankaat: Eurokangas

Kuulaita syyspäiviä!

Syyspuput

Tunikat syksyksi paksummasta neuloksesta. Muru-neuloksen kankaat ovat mielestäni aivan ihanan tuntuisia ja mukavia ommella. Hinta vain hieman kirpaisee.

Kaavaa muokkasin sen verran, että hihoihin laitoin resorit. Resoreihin laitoin reilusti pituutta lisäämään vaatteen käyttöikää. Aluksi voi taittaa kaksinkerroin. Lisäksi lisäsin taskut, kun varastoista löytyi juuri pupujen väristä kangasta.

Neidot tuntuvat itse tykkäävän siitä, että heillä on samanlaisia vaatteita (tai ainakin pienempi, joka matkii kaikessa isompaa).

Isäkään ei enää tuskaile kumpi on kummalle, kun päiväkotia varten vaatteet on nimikoitava :) Nimikointi urakan aloitin näistä mekoista, joihin ompelin heti itse tekemäni niminauhat, joihin tytöt saivat valita kuvat. Isompi valitsi kukan, mikä on hänen symboli päiväkodissakin ja pienempi taalainmaan hevosen.

kaava: Tilda trikoomekko, ottobre 6/07, koot 98 ja 110 cm

kangas: muru-neulos, rosa-matildalta, taskujen trikoo luultavasti myllymuksuilta ja resorit eurokankaasta



viimeinen pari uunista ulos

Punahilkat käytettiin loppuun, mikäli kuosi ei enää ensi kesänä miellyttäisikään. Kangasta riitti vielä näihn mekkoihin ja yhteen neliöpipoon, josta ei ole kuvaa.

Tini vanhemmalle koossa 110/116. Mieleinen on heiluvan helmansa ansiosta. Keltainen trikoo Ikasyrilta, kuten punahilkka-kangaskin.

Nuoremmalle mekko omalla kaavalla/kaavattomuudella. (Hiha- ja pääaukkoihin mallailin neuvoa-antavasti etanamekkoa). Tuosta oman kaavan käsitteestä voisi kirjoittaa rivin, jos toisenkin. Pääaukosta tuli o- ja v-aukkojen välimuoto, ei kovin onnistunut sellainen.

Vielä itselle kesämekko, jonka tein jo alkukesästä. Jäänyt vain laittamatta tänne. Tämä tehty laittamalla lempitrikoomekko kankaan päälle. Yksivärinen mekko vaati trikookukan koristeeksi.
Kangas Lasten metsolalta.

Tässä varmaankin oli tämän kesän vaatteet. Muutamalla mekolla neidit ovat kesän tähän asti viettäneet. Esikoisella lemppari on ollut Me and I:n turkoosiperhosmekko viime vuodelta, etanamekko on ollut toinen jatkuvassa käytössä ollut vaate. Nuorempi kelpuuttaa kaikki trikoiset mekot, puuvillaiset riisutaan heti pois.

Nyt lomalle ja sitten ajatukset ja tekemiset ovatkin jo syksyssä :) Vaikka intiaanikesäkin maistuisi.

Hamosia

Minulle

Tällä kaavalla olen viime vuosina tehnyt kaikki hameeni, pituutta vaihdellen. Muotolaskokset ovat vain takana. Sopii hyvin pönäkälle vartalolleni. Nyt alkaa jo kyllästyttää. Etsinnässä onkin kiva kaitalehame malli. Pellava on minusta huippu materiaali kesävaatteisiin. Tätä samaa kangasta on vielä jäljellä, katsotaan ehdinkö tehdä vielä mekonkin tälle kesälle.

Tasku tarpeeksi tilava puhelimelle, avaimille ja kolikkokukkarolle. Hame on tehty siis käyttövaatteeksi kesän puistoiluja silmälläpitäen. Taskun suulle laitoin kuminauhan varmistamaan, ettei tavarat putoa.

Kaava: Suuresta käsityöstä vuodelta 2006?.
Kangas: Pellavaa Myllymuksuilta, ostettu nelisen vuotta sitten.
Kukkanauha ja -nappi: Tikata

Tytölle

Nyt olen ainakin tarpeeksi ajoissa, ompelen vaatteita jo ensi kesää silmällä pitäen. Toivoa sopii, että hame pysyy päällä ensi kesänä tai sitten täytyy syöttää ahkerasti mehujäitä ja jäätelöä. Tavoistani poiketin jopa sovitin vaatetta kerran ompelun aikana, mutta silti jäi kasvuvaraa. Tai sitten neiti hoikkeni muutaman sentin muutamassa päivässä, mutta ylhäällä hame ei pysy. 

Pakollinen pyörähdyskokeilu

Malli: Garden flowers, ottobre 1/2010, koko 104 cm. 

Kangas: vanha verho

Lennä lennä leppäkerttu

Kevättakki pienemmälle vanhoista sammareistani koossa 92 cm. Oranssi vakosametti Myllymuksuilta, samoin retrovetoketju. Hupun vuorena Iinulta tilattu pallokangas.

Kaava chokolate drops-hupparitakki Ottobre 4/09 kevyin muokkauksin. Vuorena on mikrofleece. Kotoa löytyi vain valkoisena riittävän paljon. Jos vielä olisin jaksanut edes hihat vuorittaa vuorikankaalla, niin pukeminen olisi käynyt hieman helpommin.



Leppäkertut toimivat taskuina



Taakse lensi lintunen. Kyllä tuo aplikaatioiden tekeminen vaatisi minulta jatkuvaa ylläpitoharjoittelua, varsinkin kun niiden purkaminen on tuskaista. Muutenkin takkia tehdessä huomasi, että ompelukone on saanut olla rauhassa viimeisen puoli vuotta. Onnistuin ompelemaan koneella sormeeni. Siihen nähden olen lopputulokseen tyytyväinen. Kyllä tuolla takilla ainakin kevät mennään.