Esikoiselle takki alkusyksyyn ja talven automatkoille. Oma makuni ei ole ollenkaan näin hempeä, mutta olen jo luovuttanut vahvatahtoisen nuoren tyylilyylin valinnoille. Turhaa tehdä vaatteita, jotka ei tule käyttöön.
Hihoissa pitää ehdottamasti olla kuminauhat tai resorit. Väri pitää olla mieleinen. Kolmanneksi kauluksen pitää olla lämmin. Tämä ei toteutunut.
Kaavassa ei ollut vuoritusta, joten säätämiseksihän se meni. Vasta ommeltuani tajusin, kuinka homma olisi pitänyt tehdä, vetoketju olisi kuulunut laittaa hupunreunukseen asti. Tuulilistan osasin kuitenkin laittaa lämmittämään. Kaulukseen pitäisi vielä keksiä jokin mukava kiinnityssysteemi. Siihen asti mennään avoimella kauluksella ja kaulahuivilla.
Neuloin takin kaveriksi siksak kaulaliinan varastosta löytyneestä babymerinosta, joka on muinoin ostettu vauvan tossuihin, mutta lankaa ei vastasyntyneen tossuihin, kuten tiedätte, paljon mene.
Neuloin takin kaveriksi siksak kaulaliinan varastosta löytyneestä babymerinosta, joka on muinoin ostettu vauvan tossuihin, mutta lankaa ei vastasyntyneen tossuihin, kuten tiedätte, paljon mene.
Vuorikangas oli pienoinen pettymys, kun olin mieltänyt pohjavärin valkoiseksi, mutta se olikin sinisen harmaa. Kankaiden yhteensopivuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta takki oli saatava valmiiksi ja muita tikkivuoria ei ollut kotona, joten tällä mentiin.
Valmis takki on mielestäni kiva. Takkien ompeleminen on minusta kaikista kiitollisinta. Nyt työnalla on pitkästä pitkästä aikaa takki itsellekin.
Kankaat: vakosametti tiritom, vuorikangas kankastukku
kaava: hippy style toppatakki, ottobre 6/2009, koko 110 cm
kaulahuivi: perussiksak, silmukoita 20, lankana jokin baby merino
kaulahuivi: perussiksak, silmukoita 20, lankana jokin baby merino
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti