Neulonnan nautintoa

Ihana malli, ihanampaakin pehmeämpi lanka. Onnistumisen iloa. Uusi salama, joka toistaa värit oikeina.

Malli : Driven

Lanka: Merino Worsted by Malabrigo Yarn, Titityystä

Ja sitten pakollinen valivaliosio: lankaa oli hieman naftisti, joten jäi pikkasen pieneksi. Noin hintavalta langalta olisi odottanut myös laatua, mutta ensimmäisen käyttöviikon jälkeen hihat on nyppääntyneet. Tykkään silti, paljon.

Muut tekevät koosteita menneestä vuodesta, minulla on useita töitä vielä siirtämättä tänne. Minä saan uuden vuoden kunniaksi tehtyä koosteen joulukuun ahkeroinnista.

Kaikille toivotan Onnenhetkiä vuodelle 2012 !

tip tap tip tap

Tunikoita joulunalusaikaan. Kuvien ottaminen on surkeaa valon ja mallien yhteistyökyvyttömyyden vuoksi. Tyytykäämme siis tähän. Molemmille ompelin tunikat Anemone-kaavalla (ottobre 4/09). Pituutta lisäsin 10cm, silti päästiin lähinnä puseron pituuteen. Hassun lyhyt kaava.

Tonttukangas ja viininpunainen trikoo on Fabriinasta, joulunpunainen trikoo Myllymuksuilta vuosia sitten. Pienemmän neidin puserossa resorin ja punaisen trikoonväriero ei ole ollenkaan noin suuri, mitä kuva antaa ymmärtään.



Alaosiksi molemmilla on punaiset velourhameet. Isommalla viimevuotinen pallomallinen ja pienemmälle tein uuden perushameen hieman liehuvalla helmalla ja resorivyötäröllä. Ilmeisesti jäi eilen päiväkotiin, joten kuva puuttuu.

Lankakorin vieressä on mahtava kasa valmiita töitä pingoitusta vaille valmiina. Ensimmäinen erä lapasia huopuu paraikaa pesukoneessa. Kolme lahjaompelusta tekemättä ja neljät lapaset neulomatta. Ehtii ehtii, eikö niin :)

Hidasta kehittymistä

Hitaasti kehittyy aplikointi taidot. Pahin virheeni on, että silitän kaksipuolista tukikangasta liian kauan aplikointikankaaseen, jolloin se ei enää tartu kunnolla vaatteeseen. Toinen ongelma on ompelukone, jossa ei ole paininjalanpuristuksen säätömahdollisuutta. Etenkin velourin aplikointi velourille on haastavaa ja siinä on vielä paljon opittavaa, mutta pikkuhiljaa. Paljon olisi ideoita. Korjausompelukset, joululahjat ja AIKAPULA vain hidastavat tahtoa.

Kolme mekkoa, koot 92cm, 110 cm ja 116 cm. Kaksi pienintä omille lapsille. Sovituskuvat näpsästy pikaisesti iltapalan keskellä. Hihojen resorit on tarkoitettu aluksi käännettäviksi, mutta yhteistyönsujuvoittamiseksi sitä ei kuvaushetkellä tehty :) Silti hihoista tuli hieman liian pitkät, mutta käyttöön onneksi tulivat. Tytöt itse valitsivat kuvat ja värit.

Kolmas paita on lasten serkulle synttärilahjaksi. 

Kaava: pohjana peruspaidat ottobre 1/10 pinaattitrikoopaita 92, toiset stripey trikoopusero. Alaosia on pidennetty ja levennetty.

Velourit: vaalea lila kangastukku ja aniliini tiritom

Aplikointikuvat: värityskuvia netistä

2 muijaa ja kevennys

Päiväkodin kuvaukseen oli tietysti pakko saada uudet mekot. Marimekolla oli lokakuun ajan kangasalennus, jota käytin hyväksi tämän hinnaltaan kipurajan ylittävän kankaan kanssa. Mutta on se niin ihanaa.

Liivimekot laskoksin levennetyllä alaosalla. Pienempään laitoin terenauhan kiertämään ympäriinsä. Isompaan ei enää riittänyt nauhaa, eikä kärsivällisyyttä. Näin mekoista ei myöskään tullut täysin identtiset. 

Pimeänajan kuvaus ei ole minua varten. Ylemmissä kuvissa kankaasta ei saa mitään kuvaa, eikäpä tuo mallikaan oikein erotu. Jospa joulupukki toisi uuden salaman tähän taloon.

kangas: Marimekko, muija, vuorikangas Eurokangas

kaava: ottobre 3/11, Tropical blend liivihame

napit: Tikata

Loppukevennys

Joissakin blogeissa on mietitty pallukkarahin käyttötarkoituksia. Meillä sitä käytetään välillä hattuna tanssihetkissä ;-)

Rahi on jo parhaat päivänsä nähnyt sekä yhdestä kulmasta kiinnitykset olivat kuvaushetkellä irrallaan. Mutta meillä käytössä paljon. Erinomainen piilopaikka kätköille. Yksi tyttöjen tämän hetkinen lempileikki on aarteenetsintä.

Onnistumisen iloa ja kankaiden pilaamista

Jo useamman vuoden olen halunnut ommella itselleni takin. Kaupasta löytyvät eivät tunnu omilta tai sitten sopivat ovat tylsän mustia. Vihdoinkin rohkenin mieleni ja lopputulokseen olen tyytyväinen. Nyt tiedän, että tuolla kaavalla tulen tekemään toisenkin takin, kankaasta, jota en ole tuhonnut.

Tämän kankaan linkosin pilalle, kun en muistanut kääntää linkousta pienemmälle. Kankaaseen jäi lukuisia valkoisia raitoja. Hyvällä mielikuvituksella voi nähdä kankaan kulumisen vintage-tyyppisenä hienona vivahteena. Ei niin hyvällä mielikuvituksella takki näyttää kuluneelta ja väärin pestyltä.

Taskut tein eteen, mutta seuraavaan laitan kaavan mukaan sauman sisään. Nämä taskut näyttävät jotenkin hhhmm... kömpelöiltä.

Kankaasta tykkään. Samoin siitä, että tämän hetkinen lempparini, murrettu keltainen sopii mielestäni takin väreihin hyvin. 

Kangas: päällimmäinen kerros canvas-kangasta Eurokankaan palalaarista, tikkivuori Kangastukusta

Kaava: Moda 4/2004

hempeää talveen

Esikoiselle takki alkusyksyyn ja talven automatkoille. Oma makuni ei ole ollenkaan näin hempeä, mutta olen jo luovuttanut vahvatahtoisen nuoren tyylilyylin valinnoille. Turhaa tehdä vaatteita, jotka ei tule käyttöön.

Hihoissa pitää ehdottamasti olla kuminauhat tai resorit. Väri pitää olla mieleinen. Kolmanneksi kauluksen pitää olla lämmin. Tämä ei toteutunut. 

Kaavassa ei ollut vuoritusta, joten säätämiseksihän se meni. Vasta ommeltuani tajusin, kuinka homma olisi pitänyt tehdä, vetoketju olisi kuulunut laittaa hupunreunukseen asti. Tuulilistan osasin kuitenkin laittaa lämmittämään. Kaulukseen pitäisi vielä keksiä jokin mukava kiinnityssysteemi. Siihen asti mennään avoimella kauluksella ja kaulahuivilla.

Neuloin takin kaveriksi siksak kaulaliinan varastosta löytyneestä babymerinosta, joka on muinoin ostettu vauvan tossuihin, mutta lankaa ei vastasyntyneen tossuihin, kuten tiedätte, paljon mene.

Vuorikangas oli pienoinen pettymys, kun olin mieltänyt pohjavärin valkoiseksi, mutta se olikin sinisen harmaa. Kankaiden yhteensopivuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta takki oli saatava valmiiksi ja muita tikkivuoria ei ollut kotona, joten tällä mentiin.

Valmis takki on mielestäni kiva. Takkien ompeleminen on minusta kaikista kiitollisinta. Nyt työnalla on pitkästä pitkästä aikaa takki itsellekin.

Kankaat: vakosametti tiritom, vuorikangas kankastukku

kaava: hippy style toppatakki, ottobre 6/2009, koko 110 cm
kaulahuivi: perussiksak, silmukoita 20, lankana jokin baby merino

Eripari raitaa

Perussukat syksyyn tiimalasikantapäällä. Neuloessa mietin, että pidänkö väreistä, mutta sukkien valmistuttua huomasin, että tykkään kovasti. Langan raidoitus näytti olevan hyvinkin epäsäännöllistä, joten en edes yrittänyt etsiä samaa aloituskohtaa molempiin sukkiin. Mielestäni näissä väreissä sukkien epäsäännöllisyys ei haittaa.

Lanka Jawoll Magic oli minulle uusi tuttavuus. Neuloessa lanka ainakin käyttäytyi varsin mukavasti. Kestävyys nähdään käytön myötä.

Haluan, että kenkien alle laitettavat sukat ovat mielummin hieman kireät kuin löysät. Näissä menin kyllä aivan rajoille siinä, että onko kyseessä kireät vai liian pienet sukat. Voi olla, että tämä hieman lyhentää käyttöikää. Voihan sitä tietysti laittaa sukat pingottumaan ja katsoa tapahtuuko venymistä.

Pingottamisen olen viime aikoina tyystin unohtanut, vaikka takaraivossa onkin tietämys sen hyödyistä :-). Muutama kolmiohuivikin tuolla on odottanut yli vuoden vuoroaan. Minäkö laiska? Yritän ryhdistäytyä, koska kohta villahuiveille on totisesti käyttöä.