Solmeilua

Jostain blogista bongasin nämä solmuilla tehdyt hameet ja ne oli pakko saada itsellekin (=tytöille).
Tarvikkeet tilasin Nappikauppa Punahilkasta. Tytöt valitsivat itse värit. Näitä tehdessä varsinkin esikoinen oli vieressä hoputtamassa työn etenemistä.
Hameet ovat olleet käytössä leikeissä ja synttäreillä. Vaivansa arvoinen sijoitus.

 

Lopuksi valivaliosuus. Tänä viikonloppuna olisi ollut mahdollisuus paneutua ompeluun ja tuhota kangasihanuuksia. Itsekin todella tarvisin uusia vaatteita. Mutta mutta. Elimistö ei ollut samaa mieltä. Superjumi on vallannut niskan ja hartiat. Pää kääntyy minimaalisesti ja muutkin liikeradat ovat hyvin kapea-alaisia. Mikään vippaskonsti eikä liikunta tunnu auttavan. Jeps jeps, maataan sitten lattialla selinmakuulla. Kauniita pilviä on mennyt ohi. 

Poni x 3

 

Kankaita netissä selaillessani tytöt tulivat vaatimaan itselleen ponikangasta. Kun kangas tuli postilaatikosta, ei se saanut paljon mielenkiintoa. Vaatteiden valmistuttua esikoinen sanoi, ettei haluakaan ponipaitaa. Siinä vaiheessa tunsin mainitsemattoman asteista ärsytystä, koska kuosi ei tod. ole mulle mieluisin ja menihän näiden tekemiseenkin muutama tovi.

 

No, sovituskuvien jälkeen ei paitaa saanut esikoisen päältä pois. Päinvastoin ilmassa oli pientä murjotusta, kun sisko sai sekä paidan että mekon. Haluaa kanssa. Ota näistäkin nyt selvää.

 

Kuopukselle peruspaita. Takakappale on vaaleanpunaista trikoota. Kaava on joku vuosien takainen ottobre. Yleensä kanttaan pääntien, koska mielestäni tällainen pääntie on poikamainen. Tämä vain on niitä mielikuva juttuja. Nyt vain kaula-aukko näytti niin suurelta, että päädyin tekemään tämän näin. Hihansuut kantattu.

 

 

 

 

 

Mekko kuvassa esikoisen päällä, mutta on tehty kuopukselle. Menee hänellekin tunikana. Minä ja tytöt tykätään mallista. Taskut ja helman runsaus ovat mukavat.

Kaava: Rabbit jump, ottobre 4/12

 

 

Esikoisen paita. Poseeraukset ovat nykyään sitä luokkaa, kuin meillä olisi katsottu huippumalli-haussa ohjelmaa (jota ei kyllä ole tehty!).
Kaava: Fancy Mix, ottobre 4/12
Kiva, vähän erilainen peruspaita. Ompeluaikaa pienet muutokset eivät juuri lisänneet. Mikä on mukava lisä minunlaiselleni hätähousulle.

 

 

Pieni flussa ja siitä johtuva melko uneton yö takana. Tänään vietän "itsekästä" sairaspäivää, eli vein tytöt päiväkotiin, vaikka olisin jaksanut heidän kanssaankin olla. Aamu kului neuloen. Tiedossa päiväunet ja pientä näpertelyä.

Samalla teemalla

 

Vaihteeksi itselle. Ajattelin, että tämä olisi hyvä töihin, mutta mutta. Edelleen pyörittelen kysymystä mekon ja yöpaidan välisestä erosta. Näissä kuvissa yöpukumaisuutta toki lisää se, ettei päällä ole leggareita/sukkiksia.

 

 

 

 

 

 

Kun päätin tehdä tämän tunikamekon, ajattelin heti kankaaksi jättipalloa. Ilokseni se oli myös sopivasti tarjouksessa Ikasyrilla. Kerrankin sopiva ajoitus! Iloa tuottavat myös Ottobren naisten koot. Vaikka kesä on tuonut keskivartalolle makkaraa, entiset koot mahtuvat. Hihat tosin olivat niukahkot.

 

Mekosta tulee vähän pikkumyymäinen olo. Kaipaa seurakseen kirkkaanpunaista, mikä ei todellakaan ole minun väri. Ekkä pienenä osana musta/harmaata huivi? Itselle ompeluinnostusta tämä ainakin nosti.

 

Kaava: Timeless and cozy, ottobre 5/12



Mekkoja vai yöpaitoja

Mekkojahan nämä taitavat pituutensa puolesta olla. Näitä tehdessä mietin kovasti, mistä erottaa trikoomekon ja yöpaidan. Onko kyse siitä, että millainen mielikuva vaatteesta syntyy? Vai onko olemassa jotain "sääntöjä" asiaan. Kerran mieheni väitti kiven kovaan, että ostamani Nanson trikoomekko on yöpaita ja oli syvästi ihmeissään, kun laitoin sen julkiseen tilaan päälleni.

 

Applikoidessa suututtaa tuo minun ompelukoneen suurin vaje omaan ompelutarpeeseeni, eli paininjalan puristusta ei saa säädettyä. Joustavien materiaalien applikoinnin jälki ei ikinä ole edustuskelpoista. Muutoin kone on erinomainen, enkä kaipaa muita ominaisuuksia.

 

Uskottava on, että minun pienisuuri 5-vuotias on kasvanut ja makukin alkaa muuttua. Enää pinkit hörhelöt eivät ole ykkösjuttu, vaan kangasvarastostakin valittiin tämä mustavalkoinen raita. Minun syksyn ykkösjuttuni on selkeästi bambi. Tämän paidan bambi vähän valahti. Katsotaan miltä näyttää päällä ja ainahan sen voi siirtää yöpaitakasaan, jolloin applikoinnin paikalla ei ole mitään merkitystä.  

Kerrankin neiti oli vallan poseeraustuulella. Ehdotteli itse asentoja ja sanoi, että vielä yksi, vielä yksi.

 

 

 

 

 

Pienemmälle vielä väriä ja isoja kuvia. Perhosen siivet kaipaisivat koristetta. Katsotaan, katsotaan, mietitään mietitään.

 

  

 

 

 

Kaava: Tilda trikoomekko, Ottobre. Hihoihin tuli reilusti pituutta, mutta meneepä sitten paitoina myös. Raitapaidan hihansuut kanttasin ja pallopaitaan laitoin kuminauhat. 

Kankaat





Pienille pojille

Serkkuni sai kaksospojat kuukausi sitten. Me pääsimme ihastelemaan Aapelia ja Beeveliä vasta viikko sitten. Pienien poikien pitää olla katu-uskottavia, joten  väsäsin heille farkut.

Koko on 62 cm, näyttävät valtavilta. Toisaalta nyt pieni perhe hukkuu sopiviin vaatteisiin, joten on hyvä olla jotain syksyn varalta.

Kaava: Crawl and Roll, vauvan lököfarkut, ottobre 4/12.

Kankaat varastosta. Tumman ostin Eurokankaasta itselle hamekankaaksi  about 10 vuotta sitten. Hameen tein työväenopiston vaateompelukurssilla ja pidin sen puhki. Täytyisi varmaan tehdä taas samanmoinen. Vaalempi on farkkuliivihameestani osa. En osannut sitä pitää ja se näytti päälläni teltalta.



50-luvun kotirouva

Mieheltä saa aina suorat kommentit tekeleisiin. Tätä mekkoa sovittaessa hän totesi minun olevan muutaman sukupolven takaisissa tunnelmissa. 

Tätä mekkoa aloin tekemään kesän juhliin. Onneksi en saanut valmiiksi ajoissa, niin oli pakko suunnitella muuta päälle. Eihän tällä olisi voinut näin mihinkään lähteä. Sisävara törröttelee sen verran pahasti. Tehty on ja todettava, ettei tällä hetkellä kannata luulla liikoja omista ompelutaidoista. Pysytellään niissä perustrikoopaidoissa ja housuissa.

Muutaman kerran olen kuvaaja-assarille kertonut, että tämä kuvauskulma ei se kaikkein otollisin, mutta tätä se vain tarjoilee. 

Kankaat: Fabriina

Kaava: Moda 3/06

Toinen mekko oli pikaompelus Italian helteisiin ilman kaavoja. Vetoketjun laitoin hätäpäissäni sivulle, vaikka mekko menee päälle suoriltakin. Kuka näitä nyt mittailee, saati sovittaa:). Hihansuut ja kaula-aukon huolittelin valmiilla vinokaitaleella. Toimivaa yksinkertaisuutta.  



Plinsessa pieni



Esikoiselle jämälangoista neuletakki.

Malli sopisi paremmin villalangalle, jolloin hihojen puhvimaisuus tulisi paremmin esille. Ohjeen kokoa piti reilusti suurentaa, mutta jatkoin vain lisäyksiä ylhäällä tarpeeksi kauan. Näitä tekisin mielelläni lisää, mikäli tietäisin, että neidot ottaisivat nämä käyttöön.

Napit ovat erityisen ihanat. Kuvat eivät tee niille oikeutta. Jotain puumateraalia lienevät.

Neuletakin alla on anopin tekemä juhlamekko. Hän on yhdeltä ammatiltaan ompelija ja välillä on ihanaa kääntyä hänen puoleensa omien toiveidensa kera. Saa lapsille istuvia vaatteita, joissa pukemiset, pesemiset ja silitykset, on mietitty ja ompelujälki on täydellisen siistiä.



Lanka: Sublime baby cotton
Malli: Autumn cardigan by Kelly Brooker (ilmainen ravelry linkki)
Napit: Tikata



-----
Seuraavaksi kuvakavalkaadi kesän mekkotehtailusta, itselle olen tehnyt 3 mekkoa ja tytöille kuvaamatta on ainakin samat kolme.