Mieheltä saa aina suorat kommentit tekeleisiin. Tätä mekkoa sovittaessa hän totesi minun olevan muutaman sukupolven takaisissa tunnelmissa.
Tätä mekkoa aloin tekemään kesän juhliin. Onneksi en saanut valmiiksi ajoissa, niin oli pakko suunnitella muuta päälle. Eihän tällä olisi voinut näin mihinkään lähteä. Sisävara törröttelee sen verran pahasti. Tehty on ja todettava, ettei tällä hetkellä kannata luulla liikoja omista ompelutaidoista. Pysytellään niissä perustrikoopaidoissa ja housuissa.
Muutaman kerran olen kuvaaja-assarille kertonut, että tämä kuvauskulma ei se kaikkein otollisin, mutta tätä se vain tarjoilee.
Kankaat: Fabriina
Kaava: Moda 3/06
Toinen mekko oli pikaompelus Italian helteisiin ilman kaavoja. Vetoketjun laitoin hätäpäissäni sivulle, vaikka mekko menee päälle suoriltakin. Kuka näitä nyt mittailee, saati sovittaa:). Hihansuut ja kaula-aukon huolittelin valmiilla vinokaitaleella. Toimivaa yksinkertaisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti