Sinappihuntu

Syysvaate itselle. Mieleinen väri ja kangas. Kokokin sattui sopivaksi. Pitoon tuli.

Mies risti vaatteen sinappihunnuksi. En kysynyt, että kokeeko sinappihunnun alla olevan henkilön joulupossuksi :)

 

 

 

 

Neulos: Euronkangas

Malli: Lana, Ottobre

 

Aiai, ompelutarvetta olisi niin paljon sekä lapsilla että äidillä. Töissä on käytävä ja lapsia leikitettävä. Ompeluaikaa pari tuntia viikossa. Pakko varmaan käydä ostamassa lapsille lämpimämpiä vermeitä, kun ei ehdi kaikkea tehdä itse.

Puikot on viuhunut, mutta pingotusta odotellaan. 

Vielä on kesää

 

kuvaamatta. Kesävaatteiden säilöön laiton yhteydessä huomasin, että vielä on kesämekkoja tallentamatta tänne. Pikaisesti hävettäviä ryttykuvia.

 

 

1.)

Tytöille kesämekkoja. Ensimmäisestä tykkään kovasti, tätä ovat molemmat pitäneet. Voin kuvitella tekeväni tällä kaavalla ensi kesäksikin mekon, vaikka mekkokaavoissa kärsin kyllä runsaudenpulasta. 

 

 

 

 

Kaava: Anna-Marie tms. Ottobre muutaman vuoden takainen kesänumero

Kankaat: jo moneen kertaan nähdyt, Eurokankaan palalaarista



 

 

 

2.)

Tämä toinen on sitten heikompi esitys. Kangas ja malli ovat nätit, mutta ei istu päälle ei. Takaa törröttää. Ilmeisesti olkaimet ovat takana väärällä paikalla. Kuopus käytti tätä kerran. Voi olla, että esikoiselle olisi istunut paremmin. Muistaakseni koko oli lähempänä hänen kokoaan.

 



 

 

 

 

Kaava: Moda

Kangas: Eurokankaan palalaari vuonna -08

 

 

3.)

Melkein tissis-minullekin. Malli ei ollut hyvä ennen kuin ompelin huolittelukaitaleet ristiinmenevältä osuudelta yhteen. Kyseessä ei ole tissis, vaan mallia otin Modan hihattomasta topista. Hihojen tekokin oli vähän sinnepäin, kun kaavoitus ei ole kiinnostuksenkohteistani kovin korkealla. No, sain aikaiseksi hihat, joihin ei kyllä kaavoja ole, mutta hyvin mahtuvat allini.

Kangas: Eurokankaasta.

 

 



 

 

 

 

4.)

 

Kesäinen puolihame. Mallia lantiolta lähtevä ja jestas, että oli vähän leveä. Luulen, että ensi keväänä tämän hameen kohteena on uusiokäyttö. Muutaman kerran pidin ja muuten tykkäsin, mutta jotain järkeä olisi mittailla ja kokeilla vaatteita tekovaiheessa :).

 



 

 

Nyt onkin aika kääntää katseet jo syksyyn/talveen.

Niinhän siinä on käynyt, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Esikoinen on ilman villapaitaa/-takkia. Nytkin pitäisi olla sohvannurkassa nitkuttamassa.

Niskat kipeytyvät nopeasti sekä ompelusta että neulomisesta. Hiphei hyvät työasennot. Niin kauan kuin niitä voi tehdä ilman lihasrelaxantteja, niin jatketaan. Onnea on hyvä hieroja.  



 



Solmeilua

Jostain blogista bongasin nämä solmuilla tehdyt hameet ja ne oli pakko saada itsellekin (=tytöille).
Tarvikkeet tilasin Nappikauppa Punahilkasta. Tytöt valitsivat itse värit. Näitä tehdessä varsinkin esikoinen oli vieressä hoputtamassa työn etenemistä.
Hameet ovat olleet käytössä leikeissä ja synttäreillä. Vaivansa arvoinen sijoitus.

 

Lopuksi valivaliosuus. Tänä viikonloppuna olisi ollut mahdollisuus paneutua ompeluun ja tuhota kangasihanuuksia. Itsekin todella tarvisin uusia vaatteita. Mutta mutta. Elimistö ei ollut samaa mieltä. Superjumi on vallannut niskan ja hartiat. Pää kääntyy minimaalisesti ja muutkin liikeradat ovat hyvin kapea-alaisia. Mikään vippaskonsti eikä liikunta tunnu auttavan. Jeps jeps, maataan sitten lattialla selinmakuulla. Kauniita pilviä on mennyt ohi. 

Poni x 3

 

Kankaita netissä selaillessani tytöt tulivat vaatimaan itselleen ponikangasta. Kun kangas tuli postilaatikosta, ei se saanut paljon mielenkiintoa. Vaatteiden valmistuttua esikoinen sanoi, ettei haluakaan ponipaitaa. Siinä vaiheessa tunsin mainitsemattoman asteista ärsytystä, koska kuosi ei tod. ole mulle mieluisin ja menihän näiden tekemiseenkin muutama tovi.

 

No, sovituskuvien jälkeen ei paitaa saanut esikoisen päältä pois. Päinvastoin ilmassa oli pientä murjotusta, kun sisko sai sekä paidan että mekon. Haluaa kanssa. Ota näistäkin nyt selvää.

 

Kuopukselle peruspaita. Takakappale on vaaleanpunaista trikoota. Kaava on joku vuosien takainen ottobre. Yleensä kanttaan pääntien, koska mielestäni tällainen pääntie on poikamainen. Tämä vain on niitä mielikuva juttuja. Nyt vain kaula-aukko näytti niin suurelta, että päädyin tekemään tämän näin. Hihansuut kantattu.

 

 

 

 

 

Mekko kuvassa esikoisen päällä, mutta on tehty kuopukselle. Menee hänellekin tunikana. Minä ja tytöt tykätään mallista. Taskut ja helman runsaus ovat mukavat.

Kaava: Rabbit jump, ottobre 4/12

 

 

Esikoisen paita. Poseeraukset ovat nykyään sitä luokkaa, kuin meillä olisi katsottu huippumalli-haussa ohjelmaa (jota ei kyllä ole tehty!).
Kaava: Fancy Mix, ottobre 4/12
Kiva, vähän erilainen peruspaita. Ompeluaikaa pienet muutokset eivät juuri lisänneet. Mikä on mukava lisä minunlaiselleni hätähousulle.

 

 

Pieni flussa ja siitä johtuva melko uneton yö takana. Tänään vietän "itsekästä" sairaspäivää, eli vein tytöt päiväkotiin, vaikka olisin jaksanut heidän kanssaankin olla. Aamu kului neuloen. Tiedossa päiväunet ja pientä näpertelyä.

Samalla teemalla

 

Vaihteeksi itselle. Ajattelin, että tämä olisi hyvä töihin, mutta mutta. Edelleen pyörittelen kysymystä mekon ja yöpaidan välisestä erosta. Näissä kuvissa yöpukumaisuutta toki lisää se, ettei päällä ole leggareita/sukkiksia.

 

 

 

 

 

 

Kun päätin tehdä tämän tunikamekon, ajattelin heti kankaaksi jättipalloa. Ilokseni se oli myös sopivasti tarjouksessa Ikasyrilla. Kerrankin sopiva ajoitus! Iloa tuottavat myös Ottobren naisten koot. Vaikka kesä on tuonut keskivartalolle makkaraa, entiset koot mahtuvat. Hihat tosin olivat niukahkot.

 

Mekosta tulee vähän pikkumyymäinen olo. Kaipaa seurakseen kirkkaanpunaista, mikä ei todellakaan ole minun väri. Ekkä pienenä osana musta/harmaata huivi? Itselle ompeluinnostusta tämä ainakin nosti.

 

Kaava: Timeless and cozy, ottobre 5/12



Mekkoja vai yöpaitoja

Mekkojahan nämä taitavat pituutensa puolesta olla. Näitä tehdessä mietin kovasti, mistä erottaa trikoomekon ja yöpaidan. Onko kyse siitä, että millainen mielikuva vaatteesta syntyy? Vai onko olemassa jotain "sääntöjä" asiaan. Kerran mieheni väitti kiven kovaan, että ostamani Nanson trikoomekko on yöpaita ja oli syvästi ihmeissään, kun laitoin sen julkiseen tilaan päälleni.

 

Applikoidessa suututtaa tuo minun ompelukoneen suurin vaje omaan ompelutarpeeseeni, eli paininjalan puristusta ei saa säädettyä. Joustavien materiaalien applikoinnin jälki ei ikinä ole edustuskelpoista. Muutoin kone on erinomainen, enkä kaipaa muita ominaisuuksia.

 

Uskottava on, että minun pienisuuri 5-vuotias on kasvanut ja makukin alkaa muuttua. Enää pinkit hörhelöt eivät ole ykkösjuttu, vaan kangasvarastostakin valittiin tämä mustavalkoinen raita. Minun syksyn ykkösjuttuni on selkeästi bambi. Tämän paidan bambi vähän valahti. Katsotaan miltä näyttää päällä ja ainahan sen voi siirtää yöpaitakasaan, jolloin applikoinnin paikalla ei ole mitään merkitystä.  

Kerrankin neiti oli vallan poseeraustuulella. Ehdotteli itse asentoja ja sanoi, että vielä yksi, vielä yksi.

 

 

 

 

 

Pienemmälle vielä väriä ja isoja kuvia. Perhosen siivet kaipaisivat koristetta. Katsotaan, katsotaan, mietitään mietitään.

 

  

 

 

 

Kaava: Tilda trikoomekko, Ottobre. Hihoihin tuli reilusti pituutta, mutta meneepä sitten paitoina myös. Raitapaidan hihansuut kanttasin ja pallopaitaan laitoin kuminauhat. 

Kankaat





Pienille pojille

Serkkuni sai kaksospojat kuukausi sitten. Me pääsimme ihastelemaan Aapelia ja Beeveliä vasta viikko sitten. Pienien poikien pitää olla katu-uskottavia, joten  väsäsin heille farkut.

Koko on 62 cm, näyttävät valtavilta. Toisaalta nyt pieni perhe hukkuu sopiviin vaatteisiin, joten on hyvä olla jotain syksyn varalta.

Kaava: Crawl and Roll, vauvan lököfarkut, ottobre 4/12.

Kankaat varastosta. Tumman ostin Eurokankaasta itselle hamekankaaksi  about 10 vuotta sitten. Hameen tein työväenopiston vaateompelukurssilla ja pidin sen puhki. Täytyisi varmaan tehdä taas samanmoinen. Vaalempi on farkkuliivihameestani osa. En osannut sitä pitää ja se näytti päälläni teltalta.