Kesän tuotoksia. Kolmen konstin mekko ja hattu tutulla kaavalla.
Pakkohan se minunkin oli kokeilla tuota mekon kaavaa, kun kaikki ovat sitä hehkuttaneet. Minut se jätti kylmäksi. Minulle mekon sielunelämä ei auennut, ei ainakaan tuollaisena hihallisena versiona. (Kuvia katsoessa kyllä mietin, että solmiamisnauhat taisivat olla aivan liian löysällä, mutta kun ne oli pitkät muutenkin...)
Kankaan leikkasin muiden jo nukkuessa, joten muut kankaat olivat saavuttamattomissa. Mekko olisi mielestäni ehdottamasti tarvinnut toista, eri kangasta helmaan ja hihoihin. Lisäksi solmiamisnauhaksi laitoin tavallista kanttinauhaa, johon ompelin monipistosiksakin aaltoilemaan laidasta laitaan. Liian jykevä kankaan keveyteen nähden. Kaikesta oppii.
Hatun tein hyväksi havaitulla kaavalla. Päässä on sateessa, auringossa, ulkona ja sisällä. Ilmeisen mieleinen. Aikaisemmin olen lisännyt hattuihin aina nauhat ja alkuun tyttö niiden perään kyselin, mutta ihmeen hyvin on pysynyt päässä, vaikka pientä väljyyttä jäikin. Vuoreksi laitoin todella pehmeäksi kulunutta aluslakanaa, jonka olen saanut suunnilleen 25 vuotta sitten.
Kangas oli aivan ihanaa hellemekkoihin. Ohuen ohutta puuvillaa. Tytön lempiväriä perhoskuosilla. Meillä tyttöjen, varsinkin perhostytön kevään/kesän väri on ollut Aniliini isolla Aalla.
mekon kaava: kolmen konstin mekko, koko 110 cm, ottobre 3/2009
hatun kaava: Sunny Field kesälierikko, Ottobre 3/2010
kangas: eurokankaasta
Risto syksyyn
Tytölle tein 4-vuotis lahjaksi uuden hupparin. Mieleisiä huppareita ei ole kuin yksi ja harmistus on suuri, kun se on pesussa. Ja niin on usein, koska se on keltainen ja meillä ulkoillessa saa ja pitää kaivaa hiekkaa, kiivetä puuhun ja kieriä nurmikkokumpareita alas.
Tehdessä mietin ottobren antamia nimiä kaavoilleen ja sitä miten kuosituksella vaatteista saa eriluonteisia, sama kaava sopii hyvin tytölle tai pojalle, kunhan valitsee kankaat ja yksityiskohdat vaatteen käyttäjän mukaan. Ottobressa en kuitenkaan muista nähneeni tällaistä. Aina kaava on ollut joko tytölle tai pojalle, oikaiskaa jos olen väärässä :).
En tiedä, mitä perhostyttö miettisi Risto-hupparista, mutta toisaalta enhän minä muidenkaan vaatteiden kohdalla painota kaavan nimeä. Ongelma on siis vain minun. Olenhan tähän asti toivonut voivani pukea lapset suhteellisen sukupuoli neutraaleihin väreihin ja vaatteisiin. No, miinkäs se on johtanut. Perhostyttö, juuri 4-vuotta täyttänyt, ei suostu käyttämään housuja ja se lempiväri tuli lienee selväksi jo edellä.
Tässä kuitenkin jatkoin mielestäni neutraalia linjaa. Hupparin väritys käy minusta sekä tytölle että pojalle. Taskuista pidin erityisesti. Hupun tein eri tavalla kuin ohjeessa, ilman vinonauhaa.
Kankaat: koira neulos murulta, punainen trikoo lienee myllymuksuilta, resori eurokankaasta
kaava: Risto vetoketujuhuppari, koko 110 cm, ottobre 4/08
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti