Mekkojahan nämä taitavat pituutensa puolesta olla. Näitä tehdessä mietin kovasti, mistä erottaa trikoomekon ja yöpaidan. Onko kyse siitä, että millainen mielikuva vaatteesta syntyy? Vai onko olemassa jotain "sääntöjä" asiaan. Kerran mieheni väitti kiven kovaan, että ostamani Nanson trikoomekko on yöpaita ja oli syvästi ihmeissään, kun laitoin sen julkiseen tilaan päälleni.
Applikoidessa suututtaa tuo minun ompelukoneen suurin vaje omaan ompelutarpeeseeni, eli paininjalan puristusta ei saa säädettyä. Joustavien materiaalien applikoinnin jälki ei ikinä ole edustuskelpoista. Muutoin kone on erinomainen, enkä kaipaa muita ominaisuuksia.
Uskottava on, että minun pienisuuri 5-vuotias on kasvanut ja makukin alkaa muuttua. Enää pinkit hörhelöt eivät ole ykkösjuttu, vaan kangasvarastostakin valittiin tämä mustavalkoinen raita. Minun syksyn ykkösjuttuni on selkeästi bambi. Tämän paidan bambi vähän valahti. Katsotaan miltä näyttää päällä ja ainahan sen voi siirtää yöpaitakasaan, jolloin applikoinnin paikalla ei ole mitään merkitystä.
Kerrankin neiti oli vallan poseeraustuulella. Ehdotteli itse asentoja ja sanoi, että vielä yksi, vielä yksi.
Pienemmälle vielä väriä ja isoja kuvia. Perhosen siivet kaipaisivat koristetta. Katsotaan, katsotaan, mietitään mietitään.
Kaava: Tilda trikoomekko, Ottobre. Hihoihin tuli reilusti pituutta, mutta meneepä sitten paitoina myös. Raitapaidan hihansuut kanttasin ja pallopaitaan laitoin kuminauhat.
Kankaat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti